Haaste, mistä minut tunnistaa

Blogiystävä haastoi minut tunnistushaasteeseen, mihin mielelläni vastaan. Olen 168 cm pitkä ja rehellisesti ilmaistuna ylipainoinen. Pitäisi saada laihdutetuksi 15 kg. Silmät on siniharmaat. Kulmakarvani kaartuvat korkealla, mikä saa ilmeeni iloiseksi, tai hölmöksi, jos vertaa vaikutelmaa Ohukaiseen.



Minut tunnistaa myös punasankaisista silmälaseistani. Monet sanoo punaisten lasien sopivan minulle. Ruskeat, punertavat hiukseni ulottuu harteille. Pidän usein ponihäntää. Poikani ei halua minun leikkaavan hiuksiani. Hiukseni ovat kauneinta minussa, heidän mielestään.

Kotona pidän ns paitulia,joita minulla onkin monta kivaa ja eri väristä. Paituli on myös yöpukuni. Jalassa minulla on valkoiset nilkkasukat, kotona. Jos on kiire kauppaan tms, voin vetää jalkaani pitkät housut hujauksessa ja sulloa paitulin niihin. Eli viivyttelyyn en tuhlaa aikaa. Tämän tapani vuoksi poikani huomauttavat ; ethän lähde matkaan yöpuku päälläsi. Usemmiten liikun paituli päällä autolla, joten outo pukeutumiseni ei kiinnitä turhaa huomiota. Poliisien ratsiassa minua varmaan haastateltaisiin tarkemmin, olenko karannut jostain laitoksesta ?

Nyt keväällä eniten pidän mustia pitkiä housuja, ja tummaa T-paitaa. Päälle vedän vaalean vihreän toppajakun. Kaulassani on vaalenpunainen tai omenan vihreä silkkiliina. Värien puolesta olen ainakin tip,top lähtemään ihmisten ilmoille. Kesät,talvet pidän mukanani samaa mustaa kassia.

Kävelytyylini on kevyt ja reipas, en kestä laahustelua. Kaverit usein valittaa minun kävelevän liian lujaa. Liikun ripeästi myös kaupassa, pitkät käytävät suorastaan juoksen kärryjen kanssa. Epätavallisen ripeä liikehdintäni saa myymäläetsivät valppaiksi, ja näitä sitten kaupassa juokseekin perässäni osastolta toiselle. En ole tuosta moksiskaan, ja hymyilen varjostajilleni, kun kujanjuoksu päättyy kassalla.

Koruja en pidä, en edes kihlasormustani. En voi käsittää, kuinka ihmiset vapaaehtoisesti rihmoittavat itsensä koruilla. Laita kokeeksi sormus koiran häntään, ja katso miten käy. Minussa tapahtuu sama alkukantainen vastenmielisyys turhia kehossa riippuvia esineitä kohtaan. Kyse on mukavuudesta. Kun olin nuorempi, ja tapasin mummoni, laiton kyllä korut ylleni, mitkä hän oli minulle lahjoittanut.

Samalla haastan kaikki blogiini eksyneet mukaan "mistä minut tunnistaa" haasteeseen. On jännittävää verrata omaa mielikuvaa, siihen miltä blogiystävä oikeasti näyttää, jos vaikka on hänestä nähnyt vain salaperäisen ikonin. Oma kuvaukseni on myös Turkin Pippurit blogissani.

Miljoonien keikka Afrikassa

Olen kesäasuntojen kansainvälisillä vuokramarkkinoilla herättänyt luottamusta siinä määrin, että minulle miltei päivittäin tarjotaan eritasoisia miljoonakeikkoja, yleensä Afrikasta. Allaoleva pankkiirin tarjous ei ole ensimmäinen kerta, vaan 70 tai 100 menetetty tilaisuus päästä toimimaan kuuman mantereen pankkimaailmassa, tosin hämärässä takahuoneessa.

Kaupungissa nimeltä Ouakadougoussa on näköjään taas miljoonat dollarit jääneet vaille omistajaa, ja eikä olisi kummoinenkaan konsti, että rahat ropisivat tänne pohjolaan omalle tililleni, jos vain ilmoittautuisin Mr Saka Bellolle mukaan keikkaan. Todella, olenhan mainostanut salaisen naisagentin avujani, joten Ouakadougoun keikka sopisi mainiosti kotiäidin vaatimattomaan profiiliini.

En kuitenkaan ole ahne, vaan oikeudenmukainen. Minulla kun on paljon näitä köyhiä, orpoja ja onnettomia mustaihoisia ystäviä, pyydän Ouakadougoun pankiiria ottamaan heihin yhteyttä. Orvot ystäväni ja miljoonat ovat kotoisin samasta maanosasta Afrikasta , joten heidän sopisi siellä vain keskenänsä vaihtaa tilinumeroita, rahojen siirtelemiseksi. Lähetän heti tänään ystävieni yhteystiedot Ouakadougouhun pankkiiri Mr Saka Bellolle, joka odottaa kärsimättömänä vastaustani.

Tässä pankkiiri Mr Saka Bellon henkilökohtainen kirje minulle
---------------------------------------------------

Dear Partner, You're invited to: I NEED YOUR URGENT REPLY CONFIDENTIAL PLEASE.

By your host: Saka Bello

Date, Tuesday May 1, 2009

Dear Friend,I know that This short memo would certainly come to you as surprise due to the fact that we haven't had any previous correspondence with each other In spite of this,I will appreciate it if you will permit me to inform you of my desire to execute a business with you which will certainly be of a mutual benefit to both of us. I am MR SAKA BELLO Manager of Auditing Department Bank OF Africa (BOA), Ouagadougou Burkina Faso. I Hoped that you will not expose or betray this trust and confident that i am about to repose on you for the mutual benefit of our both families. I need your urgent assistance in transferring the sum of TEN Million. US DOLLARS ($10 million ) to your account within 10 or 14 banking days. This money has been dormant for years in our Bank without claim. I don't want the money to go into our Bank treasury as an abandoned fund. So this is the reason why i contacted you so that the bank can release the money to you as the next of kin to the deceased customer. Please I would like you to keep this proposal as a top secret and delete it if you are not interested. Upon receipt of your reply i will give you full details on how the business will be executed and also, note that you will have 30% of the above mentioned sum if you agree to handle this business with me. and 5% for expences,and 5% for the less privilege, then 60% for me, which I will latter come to your country to collect from you after the transaction. Waiting to hear from you.

Thanks Yours truly MR SAKA BELLO

Will you attend? RSVP to this invitation

Kevättä ja bussimatkailua Siuntiossa

Etelä-Suomessa kevät on pitkällä ja keltaiset leskenlehdet kukkii. Auringossa lämmennyt maa tuoksuu ja linnut visertää pesäpuuhissaan. Sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi uudet renkaat autooni, nimittäin ensi talveksi. Renkaissa on " kitkahilettä”, mikä lisää pitoa tiehen, sitä mukaa kun rengasmassa kuluu.

Kuvassa ei ole Siuntion bussi. Ruosteinen pinta ilmentää loppumetreille saakka venytettyä bussin käyttöikää.

Nyt keväällä 2 autoomme uusia renkaita ostettiin yhteensä 8 kpl a 70eur/kpl, ja autojen huoltojen kanssa tuo olikin melkoinen menoerä. Tarvitsemme joka tapauksessa autojamme molemmat. Siuntio on syrjäinen pikkukunta Länsi Uudenmaan rannikolla. Tänne on hyvät tieyhteydet ja ratayhteyskin on olemassa töihin menijöille Helsinkiin ja Espooseen. Junat vain pysähtyvät Siuntion asemalla 4 tunnin välein. Jostain luin, että asukasta kohti Siuntiossa on autoja toiseksi eniten Suomessa. Työssäkäyvistä perheistä ajetaan autolla töihin pääkaupunkiseudulle 45 km, koska julkiset yhteydet ei palvele riittävän hyvin matkalaisia.

Kun joskus käytin Siuntiosta bussia Espooseen töihin, olin bussissa neljäs tai viides matkustaja, ja takaisin tullessa saatoin olla ainoa.
Muistan pari hauskaa sattumusta Siuntion bussimatkoista;

Kun 1980-luvulla rakensimme taloamme, teki serkkuni Reijo meillä sähkötöitä. Hän myös asui luonamme, kun muuta asuntoa ei hänellä ollut. Viikonloppuisin Helsingissä juhlimisen jälkeen Reijo matkusti Siuntioon viimeisellä bussilla. Kun bussimatka kesti ja tuli hätä, niin Reijo pyysi kuskia pysähtymään sopivissa pusikkopaikoissa. Oli kuulemma muitten matkustajien päät kääntyilleet penkeissä, miksi turhaan pysähdeltiin kesken matkan ?

Sattui samanlainen tapaus omallakin bussimatkalla, kerran. Aamulla Siuntiossa bussiin tuli 4-5 teiniä. Espoossa Suomenojalla nuoret pyysi pysäyttämään bussin pysäkille, ja nuoret kaikki ryntäsivät pissalle pysäkin taakse pensaisiin. Pensaat olivat keskellä liikenneympyrää. Kun silloin tällöin ajan autollani tuon paikan ohi, tapahtuma minua edelleen hymyilyttää. Ennen kaikkea, vaikka työmatkat onkin hankalia, 5 000 asukkaan Siuntiossa asuminen on kodikasta, leppoisaa ja arvatenkin rauhallista.

Ystäväni Oskar

Turkin reissujeni jälkimainingeissa olin liittynyt seuraavan yhteisön jäseneksi ; HER TÜRLÜ TEHLİKEYE KARŞI SAVAŞACAK TÜRK MİLLETİYİZ BİZ, DUYSUN TÜM DÜNYA
Olin kehunut välittäjälleni Ataturkkia komeaksi, ja uteliaisuuteni johdosta kohta jo olinkin Facebookissa yhteisön jäsen. Samoihin aikoihin aloin saada postia Oskarilta ja luulin hänen kuuluvan tuohon kerhoon.

Mitä Oskar minulle käsittämätöntä turkin kielellä kirjoittikin, vastasin hänelle silloin tällöin jotain kohteliasta englanniksi. Kunnes sitten aloin saada rantakuvia hänestä, ja esiintyi hän kuvissa yksin. Rantakuvat oli minun tuhottava, mitä pikemmin, ettei aviosuhteeseeni hiipisi aiheetonta mustasukkaisuutta. Jos jäisin kiinni Oskarin uimakuvista, olisiko selitykseni miehen polittisesta jäsenyydestä vedenpitävä alibi ?

Muita kuvia minulla ei ole jäljellä, kerrotusta syystä. Tuossa Oskarilla on rekvisiittana polkupyörä. Kukahan koiran kävelyttäjä onkin kuvan ottanut ? Oikeastaan hänessä itsessään ei mitään negatiivista olekkaan. Ei rantakuvien perusteella pidä ketään syytellä, vai pitäisikö ?

Onnettomat, orvot ja rikkaat ystäväni

Saan yhteen sähköpostiini jatkuvasti viestejä minulle ennestään tuntemattomilta orvoilta, onnettomilta tai rikkailta perijöiltä, missä tapauksissa perintö on jäänyt jonnekin harmilliseen loukkuun. Kirjeet alkavat usein, my Dear, my Love ja ne loppuvat haikein hyvästein, kuten eräskin Yours forever, vaikkemme olleet missään yhteyksissä aiemmin, emmekä myöhemminkään.

Tytön kuva on napsaistu AIDS- kamppanjasta, kts alaosan teksti

Tässä kirje Favuorilta, joka on ilmeisesti mustaihoinen ja likinäköinen, kun luulee minua mieheksi

Hello,my name is favuor l am 25 years old searching for a real man that is trust and worthy and caring.a man who understand the real meaning of love as trust in each other a mature manthat will be faithful to me and will understand that a real love dose not count distance or colour after reading your profile i took interest on you so please i will like you to reply to me urgently so i will tell you more about my selfthis is my box ( favuorbabydated@yahoo.com) please try to mail me back on my email addressso that i can be able to send you my pictures,God bless you. Email=favuorbabydated@yahoo.comMiss Favuor

Tässä Sandran kirje, olisiko hän muuttamassa meille ?

HELLOMy name is sandra haruni ,i saw your profile today and became intrested in you,i will also like to know you the more,and i want you to send an email to my email address so i can give you my picture for you to know whom i am.Here is my email address (sandraharuni@yahoo.co.uk)I believe we can move from here!I am waiting for your mail to my email address above.(Remember the distance or colour does not matter but love matters alot in life)please contact me through my email (sandraharuni@yahoo.co.uk)

Ystävästäni Oskarista kerron myöhemmin viikolla, kun saan etsityksi tämän viestit. Hm .. kenelleköhän minä lähettäisin yhtä ystävällistä postia ? Onko muilla vastaavia kokemuksia ?

Oikeasti kyllä toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi olla noin surkeassa asemassa, että joutuu sähköpostitse pyytelemään apua sieltä sun täältä. Tetoa ei ole, ovatko aikuiset naiset todella tyhjän päällä, vaiko onko taustalla parituskopla. Jos jotakuta pitäisi auttaa, valitsisin kummilapsen, jonka auttamisesta saisin tärkeitä tietoja. Tuota HiV-järjestöä voisi kyllä auttaa. Tarvitsi vain tietoa, miten apu menee perille, oikeille potilaille.

Vaaran polttopisteessä

Kotona arjessa ja lomilla tekemisiämme ja valintojamme ohjailevat ennakko-odotuksemme. Odotukset tulevasta voivat olla realistisia, mutta turhankin usein ne ovat pelkää mielikuvitusta, minkä jokin onneton sattuma tai julkisuus on värittänyt tietynlaiseksi uhkakuvaksi. Omat luulomme ovat kaukana takaraivossamme, ja harvemmin järkeväkään totuus voi luulojamme muuksi muuttaa. Omakohtaisesti omista luuloistani poispääsy on kasvattanut minua ihmisenä.

Luuloille on silti sijansa, ja ne suojelevat meitä vastoinkäymisiltä. Joskus vain vaaroilta suojautumisemme on niin perinpohjaista, että lakkaamme elämästä vapaasti. Emme voi rakastua, kun pelkäämme joutuvamme eroamaan. Emme voi lentää, kun juuri tuon lentoyhtiön kone oli pudonnut hiljattain. On olemassa myös ylipositiivisä ennakkoluuloja ja odotuksia, ja niitähän ympärillämme mainokset ruokkivat.

Kerron tässä muutamista huvittavistakin ennakkoluulosta, mistä olen ilokseni itse kyennyt aikanaan luopumaan. Olen edesauttanut myös ystäviäni luopumaan joistain pinttyneistä luuloistaan, tai ainakin ajattelemaan asioista uudessa valossa.

Siskoni ei uskalla matkustaa Viroon Estonian uppoamisen jälkeen. Lisäksi rikollisuus on sitä luokkaa, ettei maassa uskalla kulkea, ajattelee siskoni. Kesällä, joskus 2000 - luvun alkuvuosina sisareni päätti vihdoin matkustaa luoksemme kylään Viroon Haapsaluun. Omasta mielestämme Haapsalu on yhtä hiljainen ja rauhallinen kaupunki kuin Naantali tai Tammisaari Suomessa. Sinä kesänä siskoni loma Suomessa alkoi ikävästi. Tarja oli vienyt lapset päiväkotiin klo 8 aamulla. Sillä välin kun hän vei lapsia sisälle, oli parkkipaikalla auton etulasi lyöty rikki ja varastettu hänen käsilaukkunsa lompakkoineen, passeineen kaikkineen. Pelätty varkaus ei tapahtunut Virossa, vaan päiväkodin pihassa turvallisessa Suomessa. Onneksi sisareni sai nopeasti väliaikaisen passin ja perhe pääsi matkaan luoksemme lomalle Haapsaluun.

Olen tykästynyt Turkkiin matkailumaana, ehkä siksi, että siellä on kaikkea. Jotkut tuttumme ei voi matkustaa Turkkiin, kun siellä on uhkaa pommeista, maanjäristyksistä ja blondien perään huudellaan. Sen sijaan Italiaan voi hyvin matkustaa, mafiahan on legendaa, maassa ei ole maanjäristyksiä, eikä blondeihinkaan enää kiinnitetä huomiota, niitä kun on jo olemassa maassa omastakin takaa. Ainakin on yksi naistoimittaja Suomesta. Italian ystävät oli autuaasti unohtaneet Vesuviuksen, Etnan ja muut maan vulgaaniset alueet, missä jytisee pahaenteisesti tuon tuostakin. Nyt sattui pahasti Italian keskiosissa lähellä keskiaikaista L'Aquilan kaupunkia. Emme tietenkään saa unohtaa, mitä kärsimystä lasten ja omaisten menettäminen tuolla alueella merkitsee.

Maanjäristysten järkyttävyydestä huolimatta, ei ole järkevää elää alituisessa pelossa ympäristöstämme. Aiheettomista peloistamme on hyvä luopua joskus. Tervettä on kuitenkin nyt pyöräilykauden alkaessa pistää kypärä päähän. Tässä tapauksessa voimme onneksi itse minimoida jokapäiväisten kauppamatkojemme riskit.

Tanssiinkutsu

Olin maalaillut pupuaiheita pääsiäiseksi, mutta tämän työn kanssa en malttanut odottaa sinne saakka. Väritetyssä kuvassani on kyse muustakin, kun vain pupuista. Kuva sai aiheensa siitä kun pistin merkille nuo irralliset kuvat peräjälkeen. Kuvien välinen huumorin sanaton kieli jäi minua hymyilyttämään. Pohtimisessani kyse oli " viettelytaidoista " ja siitä onko meillä näitä taitoja olemassa vai ei. Meistä jokainen on toivonut joskus tulevansa vietellyksi, eli arkisesti vain huomatuksi toisen sukupuolen taholta. Tuota voisi nimittää myös prinsessa syndroomaksi, missä odotamme, että joku löytäisi meidät. Varsin usein käy niin, ettei löytäjä täytäkään odotuksiamme. Pettyneitä prinsessoja neuvoisinkin luopumaan roolistaan, ja olemaan itse prinssin kaltaisia, niin viettelyn kohde vastaisi paremmin odotuksia.

Joka tapauksessa, viettelystä puhuminen on tabu, eikä kukaan tunnusta kaipaavansa toisen sukupuolen huomiota. Siksi vietellyksi tulemisesta tai haluamisesta on vaikea vaihtaa mielipiteitä kenenkään kanssa. Laihdutamme, meikkaamme ja pukeudumme hyvin. Ja alitajuisesti myös käyttäydumme myötämielisesti potentiaalisten kumppaneitten läsnäolessa. En toki väitä etemmekö tekisi tuota myös terveyssyistä, mutta faktaa on että, miellyttämisen tarve on rakennettuna tiukasti nais- tai miesgeeneihimme. Muutoin olisimme kuolleet sukupuuttoon.

Itselläni tuo miellyttämisen tarve on iän myötä hiipunut olemattomiin. Eilen kun remonttimiehet tuli aamulla, ja pyysi siirtämään autoni pois jätelavan tieltä, yöpuku päällä puin jalkaani poikani 43 numeroiset talvisaappaat. Näissä varusteissa siirsin autoni pois pihasta, risteävälle tielle. Naapurini tytär Sini ulkoilutti vanhempiensa koiraa, ja ihmetteli suuria saappaitani. Koin saavani osakseni hellyyttävää huomiota. Plussaa oli sekin.

Eksyin hieman aiheesta, mutta kun osaamme pohtia "viettelemistä" tarkemmin, on meidän syytä huomata, että ihania ja kullanarvoisia ihmisiä voivat olla ne, joilla ei viettelemisen taitoja ole. Tarkoitan peräkammareissa asustelevia vaatimattomia poikamiehiä, ja kuvassa sohvalla istuvia pupumiehiä. On myös olemassa vaatimattomia seinäkukkasia, pupunaisia, joilla on monia syitä olla vastaamatta tanssiinkutsuun. Jos olet siippaa tai elämänkumppania vailla, muista ettei pupumiehiä tai naisiakaan kannata jättää huomioimatta, rehellisinä kumppaneina.